Starttimoottori

Starttimoottorin toiminta:

Kun avain käännetään start-asentoon, virta lähtee kulkemaan solenoidikytkimelle ja sieltä siirtolaitteelle joka työntää startin hammaskehän vauhtipyörän hammaskehälle. Kun startin hammaskehä on kokonaan vauhtipyörän hammaskehällä, tällöin työntöjousi painuu kasaan ja solenoidi liikkuu pääteasentoon. Kun solenoidi on pääteasennossa päävirta kytkeytyy, käämit ja sähkömagneetti muodostaa sähkömagneetin ja startti alkaa pyöriä.

                       Solenoidi

             Pandix-laite eli työntölaite

Laturin toiminta

Laturin toiminta:

Roottorille tuodaan magnetointijännite jolloin roottori magnetoituu. Magnetointijännitettä säädetään jännitteensäätimellä ja se säätää laturin tuottamaa tehoa. Roottori pyörii niin staattoriin indusoituu jännitettä jonka jälkeen jännite menee diodisiltaa pitkin ja muuttuu vaihtovirrasta tasavirraksi.

                           Roottori

                         Staattori

             Laturin tuuletin ja kuoret

Ohivuotomittaus

Saimme Heinin kanssa projektiksi 1,2 litrainen  Fiat punton moottori, johon meidän piti tehdä ohivuotomittaus. Sen jälkeen se piti purkaa, koneistaa venttiilit, venttiilin istukat, kansi, hoonata sylinteri ja taas koota.

Ohivuotomittaukseen on oma työkalunsa. Siinä jokaiseen sylinteriin laitetaan vuorollaan sytytystulpan tilalle sovitusholkki. Siihen kiinnitettiin pilli jonka avulla etsittiin männän yläkuolokohta. Moottoria pyöritettiin ja pilli vihelsi, kun ilma tuli sylinteristä ulos puristustahdin aikana. Kaikki venttiilit olivat siis kiinni. Kun vihellys loppui, mäntä oli saavuttanut yläkuolokohdan.

Tämän jälkeen pillin tilalle vaihdettiin letku ja sylinteriin laitettiin ylipaine ja mitattin venttiileiden ja männänrenkaiden vuoto.

Muutama venttiili vuosi, muttei niistäkään mikään pahasti. Kun mittarin viisari osoitti vihreää, vuoto oli sallitun rajoissa, kun se oli punaisella, siitä oli jotain haittaa jo käymiselle.

Fiatin 1.2 l moottorin osien koneistaminen

Purimme Heinin kanssa fiatin 1.2 litraisen moottorin ja koneistimme venttiilit, kannen ja venttiilienistukat, sekä hoonasimme sylinterit



Aloitimme työn irrottamalla venttiilit kannesta.

Seuraavaksi koneistimme sylinterin kannen:

Sitten hiekkapuhalsimme venttiilien kannat ja koneistimme venttiilit:

hiekkapuhalletut venttiilit

Venttiilit hiottiin 45 asteen kulmassa.

Venttiilienistukoiden koneistus:

 

Säädimme istukoiden koneistulaitteen hiomakiven oikeaan asentoon venttiilien avulla.

Koneistettu tiivistyspinta

  Ventiilien tiivistytpinta haluttaan noin 1 mm venttiilin koneistetun alueen reunoista ja sen testasimme väriaineella.

Lopuksi testasimme alipaineella ettei venttilien ja istukoiden välissä ole enään vuotoa.

Laitoimme vennttiilit takaisin kantee: 

Sylinterien hoonaus:

Seuraavaksi hoonasimme sylinterit

Hoonattu sylinteri

Diesel-tekniikka muistiinpanot

Diesel- ja ottomoottorin erot:

- SEOS: Diesel moottori ottaa ilmaa niin paljon kuin pystyy, kun taas ottomoottorissa on tietty seossuhde (polttoaineen ja ilman seossuhde 1:14,7) joka on optimaalinen moottorin käynnille

- SYTYTYS: Ottomoottorissa polttoaineen ja ilman seos sytytetään sytytystulppien avulla. Diesel-moottorissa ilma puristetaan kova paineiseksi ja kuumaksi jonka jälkeen suihkautetaan dieseliä kovapainestettuun ja kuumaan ilman jonka jälkeen seos syttyy.

- POLTTOAINEEN RUISKUTUS: Ottomoottorissa polttoaine ruiskutetaa sylinteriin imutahdin aikana ilman seassa ( seos muodostetaan yleensä sylinterin ulkopuolella). Diesel-moottorissa polttoaine ruiskutetaan sylinteriin puristustahdin lopussa.

- Hehkutulpan tarkoitus on esilämmittää palotilaa kylmäkäynnistyksessä.

-Diesel-moottorit voidaan jakaa esikammioruiskutukseen ja suoraruiskutukseen.

- Hyötysuhde: kuinka paljon polttoaineen energiasta saadaan kampiakselille tehoa

Esikammioruiskutuksen ominaisuudet:

- Hyötysuhde n. 45%
- Hiljainen moottorin käyntiääni
- Kompaktimpi ja kevyempi rakenne

Suorasuihkutusmenetelmän ominaisuudet:

- Hyötysuhde n 45%
- Kova moottorin ääni
- Massiivinen raknenne

Suorasuihkutusjärjestelmän kehitys:

- Riviruiskutuspumppu, matalahko ruiskutuspaine.
- Jakajaruiskutuspumppu, korkeahko ruiskutuspaine
- Pumppusuuttimet: korkeampi ruiskutuspaine
- Common-Rail yhteispaineruiskutus, korkein ruiskutuspaine (nykyään käytössä)

Polttonestekierron tehtävät:

- Polttonestesäiliö: Varastoi polttoainetta
- Polttoainesuodatin: Puhdistaa polttoaineen
- Polttonesteen siirtopumppu: Siirtää polttoainetta tankilta korkeapainepumpulle ( pumppu voi olla sähköinen tankin sisällä tai mekaaninen pumppu konetilassa)
- Sähköinen pysäytysventtiili: Pysäyttää polttonesteen syötön hätätilanteessa
- Korkeapumppu: Polttonesteen korkeapaineen muodostaminen
- Rail-putki: polttonesteen varaaminen korkeapaineisena
- Rail-putken painetunnistin: Polttonesteen paineen mittaus
- Paineensäätöventtiili: Ylläpitää tarvittavan paineen Rail-putkessa
- Injektori eli ruoskutussuutin: Ruiskuttaa polttonesteen palotilaan
- Polttonesteen jäähdytin: Jäähdyttää kuumaa polttoainetta, joka virtaa suuttimilta takaisin tankiin.
- Polttonesteen esilämmitysventtiili: Lämmittää polttonestettä estääkseen parafiinikiteitä tukkimasta suodatinta (ei joka autossa)

Moottorinohjaus muistiinpanot

Moottorin ohjainlaitte:
- vastaanottaa signaaleja antureilta
- Lukee tunnistimilta tulevia tietoja ja tietojen perusteella käyttää käyttölaitteita

Suihkutusjärjestelmä:
- Säätää suihkutushetkeä
- Säätää polttonestemäärää

Sytytysjärjestelmä:
- Sovittaa sytytysjännitteen ja sytytyshetken
- syötteen seoksen

Moottorin ohjainleitteen suorittamat tehtävät:
- Käyttötilanteen mittaaminen ja säätösuureiden ohjaaminen
- Sovitus kuormitustilanteisiin (osakuormitus, täysikuormitus)
- Sovitus käyttötilanteisiin (esim. kylmäkäynnistys)
- Sovitus ulkoisiin olosuhteisiin (lämpötila ilmanpaine)
- Kuljettajan viestittämän kuormituspyynnön muuttaminen toiminnoiksi
- Esiintyvien vikojen diagnoosi ja tallennus

Moottorinohjainelaitteen tarvitsemat tiedot:
- Moottorin sisään imettävän ilman massa
- Kuljettajan antama kuormitus tieto (kaasupoljin)
- Kaasuläpän asento signaali
- Nokka- ja kampiakselin asentotunnistin
- Lambdatunnistimien tiedot (hapen määrä, seoksen hienosäätö)
- Nakutustunnistin (tarkkailee että sytytyshetki ei ole liian aikainen)

Kuumakalvo-ilmamassamittain:
- Kuumakalvon jäähdytys virtausilman avulla
- Ilmamassan laskeminen vaikuttavan jännitteen avulla
- Muuttaa ilman lämpötilaa

Kaasuläpän säädinosa (tunnistin):
- Ilmaisee, onko kyseessä tyhjäkäynti vai moottorijarrutus
- Ilmaisee kuormitustiloja

Kampiakselin asema-anturi:
- Moottorin kierrosluvun mittaus
- Seuraavien optimointi
     - sytytyshetki
     - suihkutushetki
     - suihkutuksen kesto

Nokka-akselin HALL-anturi:
- Suihkutushetken ja sytytyshetken synkronointi kaasunvaihtotyöhön

Moottorin käyttölaitteet:
- Kaasuläppä (säätää moottorin sisään imettävän ilman määrää)
- Suihkutusventtiili (suihkuttaa oikean määrän bensiiniä)
- Sytytyspuola ja sytytystulppa (mitä korkeampi kierrosluku sitä aiempi sytytyshetki (ennen yläkuolokohtaa))

Hiilikuitukonepellin teko fiestaan

Aluksi kelmutimme fiestan konepellin. Laitoimme hiililuitukangasta konepellin päälle ja kovetimme kankaan epoksihartsilla. Laitoimme vielä toisen hiililuitukankaan ja kovetettiin se. Kun kovete oli kuivunut leikkasimmen reunat tasaiseksi. 

Vielä puuttuu lakka!

Vakaajatankon puslien vaihto

Otimme ensin renkaat pois jotta saimme lisää tilaa puslien vaihtoon. Puslien vaihto oli helppo homma, muutama mutteri auki ja vanhat puslat pois ja uudet kiinni.

Puhelimen etsintää

Asiakas toi auton huoltoon ja kertoi että puhelin on tippunut ovipahvin väliin. Otin ovipahvin irti ja nostin puhelimen pois oven sisältä.

HOT ROD & ROCK SHOW

Meidän luokalla on projektiautona ford fiesta jonka veimme HOT ROD & ROCK SHOW näyttelyyn

Latelan pojatkin kävivät kehumassa fiestaa!

Dieselsavutusmittaus

Tein asiakkaan autoon dieselsavutusmittauksen.

Auto täytyi lämmittää ensin. Tietokone näytti milloin kaasu täytyy painaa pohjaan ja milloin täytyy vapauttaa kaasu

Läpihan se meni!! Diesel autossa päästöjen raja on 2.5 K

Määräaikaishuolto, päästömittaus ja jakohihnanvaihto

Saimme tehtäväksi tehdä määräiaikaishuollon Volkswagen Boraan.

Aluksi tulostimme huolto-ohjeet autodatasta.

Huoltoon kuului mm. valojen suuntaus (kuvassa valojensuuntaus laite). Huoltoon kuului myös öljyn, öljynsuodattimen ja ilmansuodattimen vaihto, nivelien, jousituksen ja jarrujen tarkistus.

Takaiskunvaimentimet olivat huonot joten vaihdoimme ne.

Kun tarkistimme jarrut, huomasimme että liukutapit olivat jumissa ja takajarrupalat olivat kuluneet. Avasimme ja puhdistimme liukutapit ja laitoimme uudet kuparitahnat ja vaihdoimme samalla takajarrupalat. (kuvassa vanhat jarrupalat)

Asiakas kertoi että auto ei mene päästöistä läpi joten aloimme tutkia asiaa. Otimme tulpat irti ja huomasimme että kahdessa tulpassa on öljyä päällä. Syyksi arvelimme että venttiilikopan tiiviste vuotaa, joten otimme venttiilikopan irti, joka ei ollut kovin yksikertainen homma sillä jouduimme ottamaan jakohihnan pois, koska venttiilikopan mukana nousivat nokka-akselit.

Kuvassa nokka-akseleiden lukitsin. Vaihdoimme venttilikoppaan uudet tiivistemassat.

Kun olimme saaneet auton taas nippuun mittasimme päästöt ja huomasimme että lamda arvot olivat pielessä.

Mittasimme osciloscoopilla lamda-anturin ja katsoimme onko lamda-anturi kunnossa.

Lamda-anturi oli kunnossa. Seuraavaksi nostimme auton nosturilla ylös ja katsoimme onko pakoputkessa vuoto, joka vaikuttaisi lamda-arvoon päästömittauksessa.

Löysimme pakoputkesta vuodon ja paikkasimme sen.

Mittasimme päästöt uudestaan ja läpi meni!!